On this page, members of the design team explain why they want to make this game, in English or in Finnish:

Fatima AbdulKarim

Because I burst out laughing, at the first reaction, when I started reading the first few lines of an announcement to a political party which included their political declaration. This party declaration was an art project by an artist and a philosophy professor, both Palestinians, which reversed the political declaration of Kadima political party in what is now Israel by using the word Palestine instead of Israel and vice versa, Refugees instead of Settlers and use Refugee Camps instead of Settlements.

The effect of the wording made it sound extremely sarcastic at first sight, so I burst out with laughter. A few lines down, I was sighing, I felt disgusted. The wording effect was so fascist and I could not take it.
That was one brilliant way that showed me how to really see things and rethink all of what is in my mindset. That’s exactly what we are doing with Halat Hisar, we are recreating my world for your eyes.

Kaisa Kangas

Because putting things into a different context makes you better see the absurdity of it all. How would it sound to you if someone said (for instance) that  Finns don’t have any specific right to be in Finland because there are so many other Nordic countries?

Because I wanted our Palestinian team to have the opportunity to organize a larp in Finland, an international event where Palestinian and Finnish larpers (and larpers from other countries, too) could play together and get to know each other. I am hoping we will learn a lot from each other’s larp cultures.

Juhana Pettersson

Suomalaisissa roolipeleissä ja larpeissa on pitkä vaihtoehtohistoriallisen dystopian perinne. Pöytäpelien puolella alan klassikko lienee Hiljaisuuden vangit. Siinä natsit voittivat toisen maailmansodan, ja liittolaismaa Suomenkin poliittinen tulevaisuus meni sen myötä vähän toisille urille.

Larpeista mainittakoon esimerkiksi Mike Pohjolan .laitos, jossa pelattiin koulupäivää fasisti-Suomessa. Vaihtoehtohistoriaa on sijoitettu muuallekin kuin kotimaahan: Ground Zero -parissa pelattiin amerikkalaisen pikkukaupungin asukkaita Kuuban ohjuskriisin aikaan. Todellisesta historiasta poikettiin siinä, että tällä kertaa ydinsota todella alkoi.

Kävin vuoden 2012 loppukesästä pelaamassa Palestiinan ensimmäisessä larpissa Till Death Do Us Part. Kirjoitin pelistä artikkelin Helsingin Sanomiin, ja tehdessäni haastatteluja palestiinalaiset pelijärjestäjät sanoivat, että nyt kun heillä on larppi hallussa, olisi hauskaa tehdä pelejä muuallakin kuin Palestiinassa. Esimerkiksi Suomessa.

Suomessa ja muuallakin Pohjoismaissa on tehty paljon dystooppisia pelejä, mutta niissä on harvoin näkynyt eletyn kokemuksen mukanaan tuoma autenttisuus. Sen takia onkin hienoa tehdä Suomi-dystopioiden jatkumoon sijoittuvaa peliä palestiinalaisten järjestäjien kanssa. Heidän kokemuksensa ansiosta peliin saa realismia ja yksityiskohtia, eikä pelin maailma ole ihan niin mustavalkoinen kuin se voisi muuten olla.